Ikkunat auki itään sodan tullessa

Tekstin on kirjoittanut Ikkunat auki itään -teoksen kirjailija Katariina Bröms.


Vuoden 2021 keväällä aloitin elämässäni uuden vaiheen. Perustin podcastini Ikkunat kii, joka käsittelee Venäjän ja Neuvostoliiton aikaisia rikoksia. Aiheen rajaus oli minulle luonnollinen, koska olen itsekin puoliksi venäläinen ja kielen kannalta, minulla ei ole ollut ongelmia informaation etsimisessä. Opin kirjoittamisen alkeet yliopisto-opintojen aikana ja podcastini käsikirjoituksia tehdessä. Seuraava askel olikin kirjan kirjoittaminen, josta olin unelmoinut jo pitkään.


Itselleni oli suuri yllätys, kun syksyllä, podcastini ansiosta, sain ainutlaatuisen tilaisuuden kirjoittaa kirjan. Sinä hetkenä unelmani täyttyivät ja aloitin elämäni ensimmäisen suuren projektin. Ajatuksia aiheista, joita voisin käsitellä, oli monia: venäjän 90-luvun rikollisuus, vankilat venäjällä ja muu mahdollinen rikollisuus. Koska rikollisuus teemana oli minulle sinä hetkenä kaikista läheisin, päädyimme kyseiseen aiheeseen ja valitsin viisi eri rikosta, joita käsittelisin kirjassani:


Anna Politkovskajan salamurhaa 2006 Venäläisen chansonin kuninkaan Mihail Krugin murha 2002 Vladislav Tornovoin vihamurha 2013 Anastasija Mestserjakovan murha 2017 Lähisuhdeväkivallan uhrin Vera Pehtelevan murha 2020


Lähestyin kirjoittamista podcast-tyylisesti. Valitsin henkilön, joka on joutunut rikoksen uhriksi ja lähdin kertomaan hänen tarinaansa muille. Päädyin valitsemaan yllä mainitut tapaukset, sillä pelkän rikoksen lisäksi, ne sisältävät itsessään myös yhteiskunnallisia aiheita, joita mielestäni oli tärkeää kertoa. Kertoessani kyseisiä rikoksia, pohdin esimerkiksi, miksi Venäjällä on hyvin vaikeata saada mielenterveyshoitoa, tai miksi poliisit eivät suorita virkavelvollisuuksiaan. Sivuutan monia aiheita, jotka koskettavat meitä kaikkia.


Kirjoitusprosessi itsessään oli hyvin mieluisa ja opettavainen. Sen aikana tutustuin paremmin sisäiseen kirjoittajaani ja opin lähestymään tekstiä eri näkökulmista. Kaikista tärkeintä oli heti alussa aikatauluttaa kirjoittaminen niin, että kirja varmasti valmistuisi ajoissa. Voisin sanoa, että kyseinen asia ei ole hankala, jos elämässä on rauhallista ja aikatauluissa tilaa. Minun osaltani sain aikataulutettua projektin täydellisesti, aloitin sen syksyllä 2021, ja kaikki vaikutti täydelliseltä.



Tilanne hieman muuttui vuoden 2022 kevään lähestyessä. Maailmassa tapahtui surullisia muutoksia, jotka vaikuttivat minuun hyvin paljon. 24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Se oli tilanne, jota monet spekuloivat, mutta kukaan ei halunnut uskoa, että niin voisi oikeasti käydä. Kyseinen tilanne horjutti myös minun todellisuuteni käsitystä ja suhtautumista itseeni venäläisenä ihmisenä. Edessäni oli vaikea tilanne, mietin millä tapaa voin korostaa sitä, että olen Venäjän hallitusta vastaan, mutta edelleen rakastan Venäjää isänmaanani. Halusin kannustaa kaikkia venäläisiä ihmisiä, joilla ei ollut mitään tekemistä sodan alkuun ja jotka eivät halunneet sen roihahtavan. Tietenkin sisälläni heräsi pelko siitä, että mitä nykyään venäläisistä ihmisistä tullaan miettimään ja olettamaan. Joutuvatko kaikki sodansyytteen alaisiksi, vaikka he eivät kannattaneet sen aloittamista. Kirjan kirjoittaminen osuikin sen takia hankalaan kohtaa, sillä nostin siinä esille yhteiskunnan ongelmakohtia, jotka kyseisenä hetkenä korostivat Venäjän negatiivisia puolia.


Tietenkin ajatuksissa oli pohdintoja siitä, että kerronko minä vääränä ajankohtana kirjan tapahtumia. Ehkä minun kannattaisi odottaa, kunnes tilanne rauhoittuu, jos niin ikinä tapahtuukaan. Tämän lisäksi heräsi pelkoa siitä, että lietsonko minä vielä enemmän vihaa tavallisia Venäjän kansalaisia kohtaan. Kyseiset ajatukset tosiaan hankaloittivat kirjoitusprosessia. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että kerron kirjassa myös positiivisia asioita Venäjästä ja juuri nyt on paras ajankohta nostaa esille sen yhteiskunnalliset vaikeudet. Juuri nyt niistä käydään kiihkeää keskustelua globaalilla tasolla, ja juuri nyt niihin voidaan mahdollisesti vaikuttaa.


Mielestäni nykymaailmassa tarvitaan enemmän ihmisiä, jotka voivat toimia jonkin näköisenä siltana kahden maan välillä. Kirjailijat ovatkin mainio esimerkki kyseisestä, ja siksi päädyin saattamaan kirjani loppuun asti, jotta jokainen voisi lukea siitä jonkinnäköisen totuuden.

Ikkunat auki itään kirja opetti minulle myös paljon uutta syvällistä tietoa Venäjästä kokonaisuutena. Surullisia faktoja on ne, että venäjällä tapahtuu edelleen hyvin paljon ihmisoikeuksien rikkomisia ja oikeussysteemi toimii korruptoidusti edelleen, mutta haluan viimeiseen asti uskoa, että me yhdessä voimme vaikuttaa kyseisiin asioihin ja muuttaa maailmaa kokonaisuudessaan paremmaksi paikaksi elää.



Nyt kun katson tulevaisuuteen kirjailijana, en halua lopettaa kirjoittamista, vaan haluan jatkaa tehtävääni ja kertoa enemmän Venäjästä. Olen sitä mieltä, että varsinkin suomalaisille olisi erittäin tärkeää tietää enemmän suuresta naapurimaastaan. Kertomalla tosiasioita kyseisestä maasta, haluan auttaa ihmisiä ymmärtämään kyseistä maata, sen kansalaisia ja kulttuuria entistä enemmän. Kaiken lisäksi kommunikointi on pääasia kyseisessä tilanteessa, ja sitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.


Ikkunat auki itään - Rikoksia ja rangaistuksia Venäjältä

37 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki