Katoamistapauksia ja selvittämättömiä henkirikoksia
Suomessa tehdään vuosittain tuhansia katoamisilmoituksia, joista poliisin mukaan noin viiteen prosenttiin tapauksista liittyy henkirikos. Suurin osa kadonneista löydetään ja rikoksista selvitetään, mutta kaikkien tarina ei saa ollenkaan päätöstä. Miten poliisi aloittaa selvitystyön henkirikostapauksissa, ja miten katoamistapausten tutkinta yleensä etenee? Kuinka voit itse toimia, jos epäilet kadonneen läheisesi joutuneen henkirikoksen uhriksi?
Katoamistapausten tutkinnassa käytetään erilaisia menetelmiä
Sosiaalisen median aikakausi on auttanut katoamisten selvittämisessä, ja virallisia katoamisilmoituksia tehdään aiempia vuosia vähemmän. Älypuhelinten aikakautena yhteyden saa helpommin ja ihmisten liikkeitä voidaan seurata tarkemmin. Keskusrikospoliisin mukaan Suomessa jää vuosittain selvittämättömästi kateisiin kuitenkin kymmeniä ihmisiä.
Katoamistapauksissa poliisi soveltaa tarvittaessa MSO-menetelmää, jonka avulla kadonneesta henkilöstä tehdään tarkempi profilointi ja näiden tietojen sekä läheisten haastattelujen avulla tehdään päätelmä olinpaikasta. Tämän jälkeen etsintä suoritetaan oletetun olinpaikan lähietsintänä sekä lohkoetsintänä, jossa etsintälohkot laitetaan tärkeysjärjestykseen. Etsinnöissä käytetään apuna koirapartiota sekä vapaaehtoisten pelastuspalvelua.
Katoamisilmoitukset tehdään aina soittamalla hätänumeroon ja antamalla tarkempi kuvaus siitä, kuinka kauan henkilö on ollut kateissa ja onko hän kykenevä huolehtimaan itsestään. Tilanteissa, jossa kadonnut henkilö on lapsi, vanhus tai hänellä on jonkin sairaus, käynnistetään hätäetsintä. Myös silloin, jos katoamisilmoituksen tehnyt henkilö uskoo, että kadonnut on voinut joutua henkirikoksen uhriksi tai onnettomuuteen, etsinnät käynnistetään viipymättä.
Katoamistapauksia ja henkirikoksia
Katoamistapauksista tulee usein julkisia, sillä poliisi etsii mahdollisimman laajoilta alueilta tuntomerkkejä kadonneista. Jokainen katoaminen ja selvittämätön henkirikostarina on erilainen ja usein täynnä tutkintaa sekoittavia käänteitä. Deadline Kustannus on julkaissut sosiaalisen median kanavissaan otteita erilaisista Suomessa tapahtuneista yksittäisrikoksista ja katoamisista.
Erikoisemmissa katoamistapauksissa pyritään aina selvittämään, liittyykö tapaukseen rikosta. Näyttö ei välttämättä aina riitä, vaikka tapaukseen liittyvät käänteet voivat vaikuttaa siltä, että kadonnut on joutunut rikoksen uhriksi. Henkirikoksiin liittyvistä tutkinnoista lähes kaikki pystytään selvittämään Suomessa.
Tällaisia selvittämättömiä katoamistapauksia Suomesta löytyy vuosien varrelta
Irmeli Vuolle – nunnan katoaminen luostarista vuonna 2017
Sisar Elisabeth, oikealta nimeltään Irmeli Vuolle katosi selittämättömästi vuonna 2017. Hän oli toiminut Lintulan luostarissa nunnana 53 vuotta. Katoamispäivänään hän lähti kävelylle, ja meni kertomansa mukaan katsomaan lähimailla syttynyttä tulipaloa. Irmeli ei koskaan palannut takaisin. Viimeinen havainto sisar Elisabethista tehtiin noin kuusi kilometriä luostarista. Alueelta löydettiin myös hänelle kuulunut letitysnauha ja tien varteen oli ilmestynyt mystinen lyhty. Luostarin lähiseudulla tehtiin etsintöjä aina vuoteen 2018 saakka, mutta hänen paikantamisensa todettiin mahdottomaksi. Etelä-Savon käräjäoikeus julisti hänet kuolleeksi vuonna 2019. Hautajaiset pidettiin ilman ruumista.
Markus Leväniemi – katoaminen Ruotsin laivalla vuonna 2007
Raumalainen Markus Leväniemi nousi Ruotsin laivaan Turusta tammikuussa vuonna 2007. 18-vuotiaan katoaminen huomattiin vasta sitten, kun laiva oli saapunut aamulla satamaan. Viimeinen havainto Leväniemestä tehtiin valvontakameroista aamuyöllä kahtakymmentä vailla kuusi. Tallenteella hän kävelee kuudennen kannen hyttikäytävällä ilman kenkiä. Huolestuneet matkakumppanit pyysivät apua, mutta laivan henkilökunta tuntui vähättelevän tapausta, sillä nuoret saattoivat humalassa jättää tulematta omaan hyttiin. Leväniemen vanhemmat kokivat, etteivät saaneet riittävästi apua etsintöihin poliisilta.
Valvontakameroiden tallenteista löytyi muutamia epäilyttäviä kohtaamisia sekä käsirysyjä joidenkin muiden matkustajien kanssa. Lisäksi yhdellä tallenteella Leväniemi nähtiin juoksevan hätääntyneen näköisenä. Levänimeä ei koskaan löydetty ja tapaus on vielä yli 13 vuoden jälkeenkin mysteeri omaisille. Vaikka ruumista ei löydetty, Leväniemi julistettiin kuolleeksi vuonna 2013. Tapauksen tutkintaa ei kuitenkaan ole vielä virallisesti suljettu.
Vilho Hauhia – henkirikokseksi epäilty katoamistapaus Lahdessa vuonna 1989
Lahtelainen Vilho Hauhia lähti lokakuisena iltana vuonna 1989 tyttöystävänsä luota omalle asunnolleen sovittuun tapaamiseen. Tämä oli viimeinen kerta, kun Hauhiasta on kuultu mitään varmoja merkkejä. Isänsä kuoleman jälkeen Hauhian tiedettiin sotkeentuneen ryyppyporukoihin sekä huumeidenkäyttöön. Hän ajautui ongelmiin huumekauppiaiden kanssa ja viikkoa ennen katoamista hänen vuokrattuun omakotitaloonsa murtauduttiin. Asunto oli rikottu täysin ja Hauhialle oli jätetty uhkausviesti.
Omaiset ilmoittivat Hauhian kadonneeksi 11. marraskuuta. Poliisit menivät Hauhian talolle ja kohtasivat verisen eteisen sekä sinne jätetyn uhkausviestin. Poliisitutkinta käynnistettiin ja pidettiin ilmeisenä, että tapaus on henkirikos. Vilho Hauhian asuintalo on jo purettu ja kyseiselle tontille on rakennettu uusi talo. Hauhian katoamistapausta ei koskaan saatu selvitettyä, vaan se on edelleen avoin, henkirikokseksi epäilty teko.
Selvittämättömien rikosten ja katoamistapauksien analysointia
Lisää katoamistapauksia ja yksittäisrikoksia löydät Selvittämättömät-podcastista, jota voit kuunnella esimerkiksi Spotifysta. Podcastissa rikostoimittaja ja Deadline Kustannuksen kustannuspäällikkö Vera Miettinen sekä kirjailija Linda Rantanen analysoivat vuosien saatossa Suomessa tapahtuneita selvittämättömiä katoamisia ja henkirikostapauksia.
Seuraa Deadline Kustannusta Instagramissa ja TikTokissa, niin kuulet ensimmäisten joukossa lisää true crime -tarinoita.
Lähteet: