Mitä on true crime?
True crime on viihdearvoa kuluttajille tuottava, dokumentaarinen tyylilaji, joka käsittelee aitoja, tosielämässä tapahtuneita rikoksia useiden eri medioiden muodossa. True crime -sisältöjä esiintyy niin kirjoissa, podcasteina ja videoina kuin elokuvina ja tv-sarjoinakin. Sen suosio on kasvanut merkittävästi ympäri maailman, ja myös yhä useampi suomalainen kuluttaa true crime -sisältöä. True crime käsittelee tuotetuissa sisällöissään useimmiten henkirikoksia, ja jopa 40 prosenttia true crime -sisällöistä keskittyy tarinoihin sarjamurhaajista.
Laadukkaiden true crime -sisältöjen tuottaminen vaatii taustatyötä, tasokasta journalismia sekä rikoksiin liittyvien tutkimusten ja dokumenttien tulkitsemista. True crime -sisällöt voivat kertoa yhteiskuntaa ajankohtaisesti puhututtavista rikoksista, jo ratkaistuista tapauksista tai vaihtoehtoisesti niin kutsutuista pimeistä tapauksista, eli sellaisista, joita ei koskaan saatu selvitettyä vuosikymmenienkään tutkimustyön jälkeen. Niin true crime -kirjallisuus, kuin muutkin sen muodot perustuvat laadukkaassa tuotannossa faktatietoihin, kuten rikoksen selvittämisen taustalla tapahtuvaan poliisityöhön, raportteihin ja oikeuskäsittelyihin. Sisältöjen tuottamista varten kuullaan usein eri alojen asiantuntijoita ja rikokseen liittyviä henkilöitä, kuten uhrin omaisia. Kaikki taustatyö tehdään hyvässä true crimessa rikoksen uhria ja omaisia kunnioittavalla tavalla.
Tässä artikkelissa syvennymme tarkemmin true crime ilmiöön. Kerromme sen merkityksestä, historiasta sekä kuluttajien kiinnostuksesta tyylilajia kohtaan. Avaamme myös sitä, miten genrestä kiinnostuneet voivat itse ryhtyä tekemään tutkimustyötä ja mahdollisesti astua eteenpäin polullaan true crime -kirjoittajiksi.
Seuraavista linkeistä pääset suoraan oikeaan kohtaan artikkelissa, ja saat helposti vastauksen juuri sinua mietityttäviin true crime -kysymyksiin:
Miksi true crime kiinnostaa ihmisiä?
Miten true crime -kirja kirjoitetaan?
Miten true crime on syntynyt?
True crime -genren synty juontaa juurensa Amerikasta ja Englannista. Siellä rikosaiheiset sisällöt ovat tänä päivänä viihteen suosituimmista päästä. Vaikka true crimen suosio maailmalla on kasvanut vauhdikkaasti nykyiselle tasolleen vasta 2000-luvun aikana, on silti jo 1800-luvun puolivälistä asti maailmalla kirjoitettu tosirikoksista. Kirjoittajia olivat pääasiassa toimittajat, jotka tuottivat sisältöä paikallisista surmista ja rikoksista yksityiskohtaisin kuvauksin kotimaan uutisina. Rikosuutiset puhuttelivat yhteiskunnallisesti mutta toimivat myös usein varoittavana esimerkkinä erilaisissa yhteisöissä. Itse true crime -kirjallisuusgenren katsotaan alkaneen kuitenkin tunnetusta Truman Capoten teoksesta, In Cold Blood (1966). Kirja käsittelee Kansasiin sijoittuvaa perheen raakaa murhaa. Kirjaa pidettiin uudenaikaisen journalismin ja faktoihin perustuvan kaunokirjallisuuden yhdistävänä teoksena, eli nykyisellään tutummin true crime -sisältönä. Kirja käännettiin pian ilmestymisensä jälkeen myös suomen kielelle otsikolla Kylmäverisesti.
Suomessa true crime voidaan katsoa syntyneeksi vasta 2010-luvun aikana. Uudehko ja suurelle yleisölle vielä hieman tuntematon genre aiheuttaa paljon keskustelua julkisuudessa erityisesti eettisyyden vuoksi. Onko rikosten käsittely uhria ja uhrin omaisia kohtaan kunnioittavaa?
Todellisuus on kuitenkin se, että rikokset ovat valitettavasti osa elämää, ja siksi myös true crime on tullut tyylilajina jäädäkseen.
Myös true crimen kuluttaja saattaa tuntea suomalaiseen kulttuuriin syvälle juurtunutta häpeää.
Miksi haluan tietää kauheista murhista yksityiskohtia? Kulttuurimme vuoksi kyseenalaistamme true crime -sisältöjä, mutta pohdimme myös puolustavia tekijöitä true crimen kuluttamiselle. Osaltaan kuluttajakäyttäytyminen hidastaa true crime -genren muuttumista rikoksilla mässäilyksi, ja se on itse asiassa hyvä asia. Suomalainen true crime on hillitympää ja pysyttelee asiallisuuden rajoissa myös lakiin liittyvistä syistä. Esimerkiksi yksityisyydensuoja on voimakkaampi, eikä uhrista tai rikoksesta voida aina julkaista yksityiskohtaisia tietoja. Myös uhrin kunnioittaminen kaikessa true crime -sisällössä on Suomessa erityisen tärkeää.
Miksi true crime kiinnostaa ihmisiä?
Viihdearvon lisäksi true crime -sisällöillä on paikkansa myös tietoisuuden kasvattamisessa. Faktojen esittäminen ja vaikeidenkin asioiden käsittely lisää ymmärrystä ja saattaa mullistaa kuluttajille yhteiskunnallisia käsityksiä tietyistä normeista. Ainakin osa True crime -sisältöä tuottavista pyrkiikin teoksillaan vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin, ja herättämään kiinnostusta epäkohtiin sekä ihmisten käyttäytymiseen.
Rikokset kiehtovat ihmisiä. Vaikka true crime -genressä käsitellyt rikokset ovat usein raakoja murhia, kulminoituu kuluttajan kysymys useimmiten sanaan: Miksi? Ihmiset haluavat ymmärtää maailman pahuutta ja oppia tunnistamaan vaaroja suojellakseen itseään sekä tietääkseen, miksi ja miten joku kykenee raakoihin tekoihin.
Kuluttajien kiinnostus true crime -sisältöjä kohtaan riippuu paljon siitä, minkälaisia rikoksia mikäkin true crime -sisältö käsittelee. Kohdeyleisöt voivat vaihdella yllättävällä tavalla. Vaikka useimmiten true crimea kuluttavat nuoret aikuiset naiset, ovat 25–40-vuotiaat miehet selvästi enemmän kiinnostuneita huume ja jengirikollisuuteen liittyvistä aiheista. Murhat ja raa’at yksittäistapaukset kiinnostavat lähtökohtaisesti enemmän naisia ja esimerkiksi tavallista arkea eläviä perheenäitejä. Selittävänä tekijänä kyseisen yleisön kiinnostukseen on toki tietoisuuden kasvattaminen itsesuojelun lisäämiseksi, mutta myös turvallinen ja tavallinen oma elämä houkuttelee ottamaan selvää järkyttävämmistä asioista. True crimen kautta saa haettua omaan arkeensa jännitystä helposti ja turvallisesti. True crime voi myös siirtää omat arjen ajatukset muualle hetkessä. Mieltä järkyttävien sisältöjen alle on helppo haudata omat ongelmat, sillä ne tuntuvat verrattain pienemmiltä rikoksen uhreiksi joutuneiden kohtaloiden rinnalla.
Mitä erilaisia true crime sisältöjä on?
Rikosaiheisia true crime -sisältöjä on mahdollista kuluttaa tänä päivänä monella eri tavalla. True crime on kasvanut kirjallisuudesta dokumentteihin ja elokuviin, sekä tv-sarjoista äänikirjoihin ja podcasteihin. Erilaisia sisältöjä syntyy jatkuvasti lisää ja true crime genressä käsitellään yhä laajemmin erilaisia rikoksia.
Tällä hetkellä true crime -sisällöissä näkyy trendinä ratkaisemattomat ja selvittämättömät tapaukset, kuten henkirikokset ja katoamiset. Vaikka true crime on parhaimmillaan tutkivaa, faktaan perustuvaa rikoskirjallisuutta, sillä on kuitenkin kuluttajilleen aito viihdearvo. True crime on siis myös bisnestä ja olisi tekopyhää väittää muuta. True crimella on eri medioiden kautta laajat ja alati kasvavat yleisöt, ja siksi genren sisältöjen luominen on kannattavaa. On hyvä ymmärtää, että true crime -genren laajentuessa ja kasvaessa se saattaa tulevaisuudessa muuttaa muotoaan. Tapa käsitellä rikosaiheita kehittyy myös kuluttajien toiveiden mukaisesti. Uskommekin, että ajan myötä yleisö kaipaa enemmän ja enemmän faktaan perustuvaa, tutkivaa journalismia kaikissa true crimen julkaisumuodoissa.
Miten true crime -kirja kirjoitetaan?
Merkittävä tarina sekä kyky taustojen tutkimiseen riittää pääsemään alkuun. True crime -kirjan kirjoittaja saa meiltä tukea teoksensa valmistumiseen. Deadline Kustannus uskoo, että jokaisen tarina on ainutlaatuinen ja haluaa siksi tukea uusiakin kirjailijoita siinä, että he saisivat tärkeän asian kuuluville ja tarinansa kerrottua. Valmista käsikirjoitusta ei tarvita, vaan laadukasta kirjallisuutta voidaan lähteä tuottamaan yhdessä kustannustoimittajan kanssa. Voit tutustua tarkemmin Kirjailijalle -osioon verkkosivuillamme. Kerromme siellä kirjan kirjoittamisen matkasta tarkemmin.
True crime -kirjallisuuden ominaispiirre meidän mielestämme on se, että kaikki sisältö perustuu faktatietoon. Onkin tärkeää, että kirjoittaja on valmis tarkistamaan huolellisesti tarinansa taustoihin liittyviä asioita. Tässä auttavat luonnollisesti omat verkostot ja mahdollisuus selvittää tietoja kysymällä ja keskustelemalla. Kirjallisuuden ja tutkimustyön teossa on osattava kuitenkin olla hienovarainen. Vaikka rikos ja tarina on kiinnostava, ja se halutaan tuoda suuremmalle yleisölle kuulluksi, on aina syytä muistaa kunnioittaa rikoksen uhria ja omaisia. Tarinoiden kertomista ei tarvitse silti arkailla, sillä lopulta omaiset tekevät itse valinnan, haluavatko he tutustua valmiiseen teokseen.
Lähtökohtaisesti true crime -genressä taustatietoa haetaan julkisista lähteistä. Uutissivustot, raportit ja toimittajien kirjoittamat artikkelit ovat usein hyvää, yleistason lähdetietoa. Toimittajien – erityisesti rikos- ja oikeusuutisointiin erikoistuneiden – kirjoittamat uutiset perustuvat haastatteluihin, heidän omiin lähteisiinsä ja asiakirjoihin. Syvemmälle sukeltavan true crime -sisältöä tekevän kannattaa huomioida, että kaikki oikeuskäsittelyiden asiakirjat sekä esitutkintapöytäkirjat ovat julkisia dokumentteja. Kuka tahansa voi siis tilata niitä ja käydä niitä läpi. Dokumenttien ja asiakirjojen kahlaamisessa on kuitenkin valtava työ ja oikeiden, oleellisten asioiden löytäminen vaatii sitoutumista isoon urakkaan.