Miten nuori ajautuu rikolliseen elämään?

Nuorisorikollisuus on 2020-luvulla tiivistynyt pienempään joukkoon nuoria, mutta rikokset ovat muuttuneet vakavammaksi ja niissä on entistä enemmän väkivaltaisempia piirteitä.

Minkälaisia rikoksia nuoret tekevät?

Useimmiten nuorten tekemät rikokset ovat alkoholiin tai huumausaineisiin liittyviä rikoksia sekä näpistyksiä. Kaikki rikokset eivät johda alaikäisten kohdalla tuomioihin, mutta tyypillisimpiä tuomioihin asti edenneitä 15–20-vuotiaiden tekemiä rikoksia ovat liikennerikkomukset. Henki- ja väkivaltarikokset ovat kuitenkin olleet huolestuttavassa kasvussa viime vuosina. Vuonna 2020 henkirikosten määrä moninkertaistui, ja poliisin tietoon tulleita alaikäisen tekemiä henkirikosepäilyjä oli vuoden 2020 loppuun mennessä moninkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Nuorissa ikäluokissa syyllistytään eniten väkivaltarikoksiin, mutta joudutaan useimmiten myös sen uhriksi. Eniten väkivaltaisuutta esiintyy 18–20-vuotiaiden keskuudessa.


Myös nuori on vastuussa teoistaan

Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana. Siitä eteenpäin nuori joutuu tavalla tai toisella vastuuseen tekemistään rikoksista. Alaikäisen tekemissä rikoksissa otetaan tuomion antamisen hetkellä lain mukaan käyttöön lievennetty rangaistusasteikko.

Vaikka vankeusrangaistuksia tuomitaan entistä vähemmän nuorille, on keskimääräisissä vankeusajoissa kuitenkin havaittavissa pidentymistä. Tämä johtuu siitä, että nuoria tuomitaan yhä törkeämmistä ja vakavammista rikoksista, kuten henkeen ja terveyteen liittyvistä rikoksista ja ryöstöistä.


Rikosseuraamuslaitoksen mukaan nuorelle rikoksentekijälle voidaan määrätä myös vankeusrangaistusta ankaruudeltaan vastaava nuorisorangaistus, mikäli sakko ei ole rangaistuksena riittävä ja ehdoton vankeus katsotaan liian ankaraksi. Tuomio ehdottomaan vankeusrangaistukseen on mahdollinen vain erittäin painavalla syyllä.

Alaikäisen syyllistyessä vakavaan rikokseen, päädytään usein ohjaamaan nuori mielentilatutkimukseen. Mikäli mielentilatutkimuksen valmistumisen jälkeen nuori määrätään vankeusrangaistukseen, voi vankeus kestää kahdesta kahteentoista vuoteen. Tuomio annetaan määräaikaisena vankeusrangaistuksena, ja se voi olla maksimissaan kolme neljäsosaa rikoksen maksimirangaistuksesta. Vaihtoehtoinen rangaistus esimerkiksi henkirikoksen tekijälle voi olla myös psykiatrinen pakkohoito, ja nuori on siellä siihen asti, kunnes hänet todetaan parantuneeksi. Psykiatrinen pakkohoito voi kestää siis vaikka koko eliniän.


Taustalla usein haasteellinen lapsuus ja päihdeongelmia

Vaikka nuori on itse vastuussa teoistaan, rikoksen tekoon johtaneita syitä voi etsiä ympäristöstä. Nuorisorikollisten taustoista löytyykin useita yhteneväisyyksiä. Rikkonainen lapsuus, varhainen tutustuminen päihteisiin sekä turvattomuuden tunne ajaa nuoria osaksi vääränlaisia yhteisöjä. Kun nuori joutuu varhaisessa vaiheessa osaksi päihdekierrettä, sitä on haastavampi katkaista. Toisinaan käyttäytymismallit opitaan jo kotoa.

Deadline Kustannuksen julkaisemassa kirjassa Musta Raivo on haastateltu niin rikoksen tekijöitä kuin heidän lähipiiriään. Myös viranomaiset kertovat teoksessa muun muassa ennaltaehkäisevän toiminnan ongelmista. Rikosylikomisario Jari Kinnusen mukaan tieto ei kulje viranomaiselta toiselle.


Jo neuvolassa pätevä hoitaja osaa varmasti katsoa, onko kyseessä sellainen perhe, joka saattaa tulevaisuudessa tarvita apua. Tieto tästä ei kuitenkaan siirry eteenpäin. Sitten, kun perheen lapsi siirtyy päiväkotiin, päiväkodissa havaitaan haasteita, mutta se tieto jää sinne, eikä siirry koulumaailmaan. Kun nuori tulee murrosikään ja siirtyy yläasteen kautta ammattikouluun tai lukioon, tilanteeseen voi olla jo hankalaa puuttua. Nuoren maailmankuva ja se, millaisia sääntöjä hän noudattaa, on jo muodostunut. Ne nuoret, jotka on imaistu päihdeympyrän sisälle, eivät lähde pelaamaan shakkia tai näytelmäkerhoon.
Vaikka me tekisimme mitä tahansa, aina tulee olemaan nuoria, jotka syyllistyvät henkirikoksiin. Se on valitettava tosiasia. On myös selvää, että rikos on hyvitettävä ja tuomio kärsittävä, mutta kuka hyötyy siitä, että nykyisellä systeemillä nuori kasvaa vankilassa entistä tiiviimmin kiinni rikolliseen elämäntapaan.

Mistä nuori saa apua?

Nuorille on tarjolla sellaista apua, joka keskittyy ennaltaehkäisemään päihde- ja rikoskierteiseen joutumista. Esimerkiksi Juntu-hanke toimii osana kriminaalihuollon tukisäätiön nuorten toimintaa ja tarjoaa väkivallalla oireileville 15–29-vuotiaille yksilöllistä tukea ja kuntoutusta. Toiminta sisältää myös vertaisryhmiä sekä neuvontaa läheisille ja nuorten kanssa työskenteleville. Hanke toteutetaan projektikumppanuudessa Rikosseuraamuslaitoksen kanssa.

Alaikäiset saavat tukea myös lastensuojelusta ja esimerkiksi poliisin sekä muiden asiantuntijoiden yhteistyössä järjestetystä Ankkuritoiminnasta. Toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä rikollisuutta ja tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Apua kannattaa hakea jo varhaisessa vaiheessa, kun tunnistaa esimerkiksi joutuneensa päihdekierteeseen tai on joutunut vaikkapa pahoinpitelyn uhriksi.


Lähteet:


Tilastokeskus

Finlex, Rikoslaki

Juntu-hanke

Ankkuritoiminta

30 katselukertaa0 kommenttia