• Sara Kuusivuo

Perhesurmat Suomessa

Perhesurma on aina äärimmäinen teko, jota on hankala käsittää. Ne ovat kuitenkin valitettavan ajankohtaisia, hiljattain Oulussa ja Virroilla tapahtuneiden tragedioiden myötä. Taustalla on usein epätoivoiselta tuntuva tilanne; umpikuja, jossa ei valoa näy. Tässä blogitekstissä kerrotaan perusasiat perhesurmista.


1. Termit


Perhesurma = murhatapaus, jossa tekijän ja uhrin välillä on vanhempi-lapsi suhde.


Murha-itsemurha = henkirikos, jossa surmaaja tappaa korkeintaan viikon kuluessa myös itsensä.


Perhesurmille ja niihin liittyville termeille ei ole kansainvälisesti olemassa yksiselitteisiä määritelmiä.

2. Yleistä


Suomessa kuolee keskimäärin 2–4 lasta vanhemman tekemän henkirikoksen uhrina vuodessa. Poikkeuksellisina vuosina 2012 ja 2013 surmia tapahtui 10 ja 13. Monelle on näiltä vuosilta mieleen jäänyt Porvoon, Ylitornion, Pomarkun, Helsingin Bulevardin ja Ivalon perhesurmat. Myös Vilja Eerikan surma tapahtui 2012. 55 prosentissa teoista surmaaja on ollut biologinen äiti ja 39 prosentissa biologinen isä. Suurin osa surmista tapahtuu kodeissa tai muissa yksityistiloissa. Yleisimmin äiti surmaa vastasyntyneen lapsensa. Isien osuus surmaajina kasvaa mitä isommista lapsista on kyse.


Suomessa tapahtuu tunnetusti väkilukuun nähden melko paljon henkirikoksia, mutta perhesurmat eivät ole meillä mitenkään erikoisen yleisiä. Kulttuurissamme on kuitenkin piirteitä, joilla voi olla vaikutusta tapauksiin. Näistä seuraavaksi.


3. Kulttuurimme


Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu toisten yksityisyyden rajojen kunnioittaminen. Emme hevillä puutu muiden asioihin, vaikka huomaisimme asioita. Onko tämä kompastuskivemme perhesurmissa? Tutkimusten mukaan perhesurman tekijöiden läheiset ovat olleet huolestuneita ja aavistaneet pahaa. Kulttuuriamme saattaa vaivata myös ylpeys ja korkea rima avun hakemiseen. Suomalaisuutta on leimannut jo vuosisatoja väkivaltaisuus, ja asioiden ratkaisu voimakeinoin. Perheväkivaltaa tapahtuukin kaikissa yhteiskuntaluokissa, myös koulutetuissa perheissä.


Jos kuulee tai näkee, että lapselle tapahtuu pahaa, pitää asiaan aina puuttua.


4. Taustatekijät


Perhesurmiin ei johda mikään yksittäinen asia, vaan ne ovat usein monen riskitekijän summa. Tällaisia ovat etenkin erilaiset taloudelliset ongelmat, aiempi väkivaltaisuus, riippuvuudet, unettomuus, masennus ja skitsofrenia, parisuhteen ongelmat, ero tai eroaikeet. Etenkin perhesurman tehneillä miehillä on ollut hankaluuksia toipua erosta ja rakentaa sen jälkeen uutta identiteettiä. Nämä edellä mainitut tekijät ovat sellaisia, jotka syntyvät pitkällä aikavälillä ja teot ovatkin monesti suunniteltuja. Moni kertoo aikeistaan etukäteen tai uhkaa itsemurhalla.


Sen sijaan äkillisiin, mielenjohteessa tehtyihin perhesurmiin liittyi miessurmaajilla kokemus kontrollin menetyksestä suhteessa (ex)puolisoon, tai vain uhkakin siitä. Naistekijöillä puolestaan taustalla saattoi olla vainon kokemus, ja akuutti laukaiseva riskitekijä oli yhdessä tapauksessa vakoiluohjelman löytyminen tietokoneelta. Myös riita voi olla laukaiseva tekijä.



5. Uutisointi


Perhesurmat järkyttävät erityisesti, koska kyse on usein ns. tavallisista perheistä. Surmaajat ovat päällepäin tavallisia työssäkäyviä suomalaisia, joiden kotona pidetään kulisseja pystyssä viimeiseen asti.

On keskusteltu siitä, onko perhesurmista oikein uutisoida mediassa. Jos perhesurmista uutisoidaan kovin yksityiskohtaisesti, niin valitettavasti hyvin epätoivoinen ihminen saattaa ottaa teoista mallia. Toisaalta, kun perhesurmista uutisoidaan, saattaa se lisätä tietoisuutta. Kun tragediat tulevat julkisuuteen, ne herättävät keskustelua siitä, miten perhesurmia voitaisiin ehkäistä ja mitä pitäisi yhteiskunnassamme muuttua, ettei vastaavia tapahtuisi.


Mikäli sinulla tai läheiselläsi on epätoivoisia ajatuksia, hae apua nyt. Suomen Mielenterveys Ry:n kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09 2525 0111.

Kirjoittajasta:


Olen Stoori by Sara Oy:n yrittäjä Sara Kuusivuo. Markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisena autan yrityksiä menestymään esimerkiksi luovan sisällöntuotannon, brändäyksen ja tarinankerronnan keinoin. Vastaan Deadline Kustannuksen markkinoinnista.


Lähteet:


Aho Anna-Liisa & Kaunonen Marja. Suomalaisen kuolemantutkimuksen seura ry. Suru – selviytyminen ja surevien tukeminen. 2014.


Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. RIKOLLISUUSTILANNE 2019:

rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa.


Kaappola Niina, Tampereen yliopisto. Pro Gradu -tutkielma: Kun kukaan muu ei ole enää kertomassa. Sosiaalityöntekijöiden puheenvuoroja perhesurmista ja murha-itsemurhista. 2019


Niiranen Carita & Veikanmaa Sari. Lapin yliopisto. Pro Gradu -tutkielma: Perhesurmien kriittiset tekijät ja ehkäiseminen. 2016


Sisäasiainministeriö. Selvitys perhe- ja lapsensurmien taustoista vuosilta 2003-2012. 2012.


Yle uutisartikkeli 23.1.2019: ”Miksi mies tappaa läheisensä? Kolmessa kuukaudessa 6 naista ja 3 lasta on kuollut lähisuhdeväkivaltaan – surmia ennakoivat tunnetut varoitusmerkit.”


28 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
  • Facebook
  • Instagram

© 2020 by DEADLINE KUSTANNUS OY

0

Jokaisen tarina on ainutlaatuinen