Pullon ja puukon kirous
Perinteisen miehen kohtalon halus' välttää poika tuo En koskaan osta kirvestä, enkä koskaan viinaa juo muuten juon talon
Suosikkibändi Eppu Normaali ruotii suomalaisten alkoholinkäytön ikäviä puolia kappaleessa Murheellisten laulujen maa. Sanoitukset ovat toki kärjistäviä, ja ne myös piikittelevät kotimaisten elokuvien ja iskelmien lohdutonta kurjuutta. ”Työttömyys, viina, kirves ja perhe, lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe” ovat kaukana useimpien suomalaisten kodeista. Voiko stereotyyppisessä kuvauksessa olla kuitenkin ripaus totuutta?
Suomessa vuosina 2010–2018 tapahtuneissa henkirikoksissa 69 prosenttia epäillyistä ja 66 prosenttia uhreista oli rikoksentekohetkellä humalassa. Ryyppyriita olikin yleisin motiivi henkirikoksissa. Onko joidenkin suomalaisten sisällä siis ”Turmiolan Tommi”, joka muuttuu viinaa juotuaan väkivaltaiseksi, kuten 1800-luvulla julkaistussa valistussarjakuvassa?
Geeneillä, alkoholilla ja väkivallalla on havaittu yhteys. Professori Jari Tiihonen Karoliinisesta instituutista analysoi tutkimusryhmänsä kanssa noin 900 suomalaisen rikoksentekijän geeniperimää. Tutkimuksessa löytyi kaksi geeniä, jotka vaikuttavat aivoissa siten, että ihminen on alttiimpi käyttäytymään väkivaltaisesti. Niistä toinen, MAOA-geeni, lisää riskiä väkivaltaisuuteen erityisesti humalassa. Nämä geenit selittävät arviolta noin 5–10 prosenttia kaikista väkivaltarikoksista Suomessa.
On kuitenkin huomattava, että kyseiset geenit ovat suomalaisilla melko yleisiä. Vain harva niiden kantajista syyllistyy väkivaltarikoksiin, ja myös ympäristöllä on vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen. Lisäksi oikeuspsykologi Pia Puolakka toteaa teoksessaan Narsistit vankilassa, että alkoholi vaikuttaa persoonallisuushäiriöstä kärsiviin ihmisiin eri tavalla kuin muihin: esimerkiksi antisosiaalisten itsekontrolli heikkenee entisestään ja voi johtaa väkivaltaan. Rebekka Härkönen kertoo kirjassaan Valmis tappamaan, että kaksinkertainen elinkautisvanki Pasi Räty oli molemmat murhat tehdessään vahvassa humalassa, ja lisäksi hänellä oli diagnosoitu antisosiaalinen persoonallisuushäiriö sekä epävakaa persoonallisuushäiriö.
Vaikka ihmisen synnynnäiset ominaisuudet voivat lisätä hänen riskiään käyttäytyä väkivaltaisesti humalassa, niillä ei voi puolustaa rikosten tekemistä. Kuten Tiihonen toteaa, ratkaisevaa on se, ymmärtääkö ihminen tekonsa.
Voidaanko humalassa tehtyjä henkirikoksia ehkäistä? Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma ehdottaa, että juodessa pitäisi myös muistaa syödä. Näin ehkäistäisiin verensokerin nopea laskeminen, sillä se tekee joistakin ihmisistä räjähdysherkkiä laskuhumalassa. Kun juhannus nyt siis lähestyy, muistakaamme ottaa illanviettoon myös makkarat mukaan.
Mikäli olet huolissasi päihteiden käytöstäsi, voit keskustella ongelmastasi luottamuksellisesti. Valtakunnallinen päihdeneuvonta auttaa sinua ympäri vuorokauden numerossa 0800 900 45.
Deadline Kustannus toivottaa kaikille aurinkoista ja turvallista juhannusta!
Lähteet:
Härkönen, Rebekka: Valmis Tappamaan – Kaksinkertaisen elinkautisvangin tarina. Deadline Kustannus, 2021.
Karhumäki, Antti: Psykiatrisen vankisairaalan Hannu Lauerman mukaan tappoja tehtäisiin todennäköisesti vähemmän, jos humalaiset muistaisivat välillä myös syödä. Yle, 26.4.2018. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/26/psykiatrisen-vankisairaalan-hannu-lauerman-mukaan-tappoja-tehtaisiin?_escaped_fragment_=&qt-tabs_under_article=1
Lehti, Martti: Henkirikoskatsaus 2020. Helsingin yliopisto, 2020. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/319479
Puolakka, Pia: Narsistit vankilassa – Oikeuspsykologin kertomuksia persoonallisuushäiriöistä. Deadline Kustannus, 2020.
Vilkman, Anu: Suomalaistutkimus löysi kaksi väkivaltageeniä – selittävät myös rähinäviina-ilmiötä. Yle Uutiset, 28.10.2014. https://yle.fi/uutiset/3-7554385